Kirjontahistoria

Kirjontahistoria

Kirjonta on kangasta tai muuta materiaalia koristelemalla neulalla lankaa. Sana kirjonta tulee ranskan sanasta broderie, joka tarkoittaa koristelua. Kirjonta on ollut eri muodoissa kankaan valmistuksesta lähtien. Vaikka kirjontaa harjoitetaan kaikkialla maailmassa, sen alkuperä on peräisin Kiinasta ja Lähi-idästä. Varhainen kirjonta voidaan itse asiassa jäljittää Cro-Magnonin päiviin tai 30,000 eKr. Arkeologiset löydöt tältä ajanjaksolta paljastavat voimakkaasti käsin ommeltujen ja koristeltujen vaatteiden kivettyneet jäänteet.

Muita varhaisia ​​esimerkkejä kirjailusta löytyy Kiinasta, jotka ajoittuvat sotivien valtioiden ajalle 5. ja 3. vuosisadalla eKr. Ruotsissa varhaisimmat koruompelukset ovat peräisin viikinkiaikana tunnetulta ajanjaksolta, noin 800- ja 1000-luvuilta. Vuoden 1000 tienoilla kirjontakäytäntö alkoi nousta Euroopassa kristillisen kirkon ja kuninkaallisten lisääntyessä. Runsaasti koristellut vaatteet ja koristeet seinävaatteiden ja pöytäliinojen muodossa tilattiin näyttämään valtaa ja vaurautta.

Lisäksi kirjonta oli tärkeä ja keskiaikaisessa islamilaisessa maailmassa, koska se oli merkki korkeasta sosiaalisesta asemasta muslimiyhteiskunnissa. Kaupungeissa, kuten Damaskoksessa, Istanbulissa ja Kairossa, kirjontaa voi löytyä esimerkiksi nenäliinoista, lipuista, univormuista, kaapuista, hevosvanteista, pusseista ja kansista.

Myöhemmin, 1700-luvun Englannissa ja sen siirtomaissa, kirjonta oli taito, joka merkitsi tytön siirtymistä naiseuteen sekä arvoa ja yhteiskunnallista asemaa. Pian sen jälkeen kirjontakoneen kehitys ja massatuotanto tapahtuivat kuitenkin teollisen vallankumouksen aikana vaiheittain. Varhaisimmat konekirjonta, joka löydettiin Ranskasta luvun puolivälissä, käytti konekirjonta- ja käsikirjontayhdistelmää.

Vuoden 1900 tienoilla postimyyntiluettelot ja kuviopaperit auttoivat kirjontaa yleistymään.

Kirjonta ei ollut enää vain ylemmän luokan harrastus, sillä sitä voi nyt tehdä halvemmilla materiaaleilla. Lisäksi vaikka historiallisesti kirjontatyötä tekivät pääasiassa naiset, miehet nauttivat nyt kirjonnasta. Näyttelijä Henry Fonda paljasti haastattelussa, että kirjonta oli hänen suosikkiharrastuksensa. Toinen kuuluisa mieskirjonta oli Gustav V, Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.

Nykypäivän kirjonta näyttää paljon erilaiselta kuin entiset. Suurin osa nykyaikaisista kirjontatyypeistä on ommeltu tietokoneella kirjontakoneella käyttäen malleja, jotka on "digitoitu" tietokoneohjelmistolla. Vaikka nykyaikaisen kirjonnan tyyli ja tekniikka voivat poiketa sen muinaisista juuristaan, suurin osa kirjontojen tarkoituksesta ja käytöstä pysyy samana. Kirjonta on ja tulee aina olemaan ihmisten suosittu tapa sisustaa kotiaan ja itseään yksilöllisillä tuotemerkeillä ja logoilla.